Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita matematiikasta, he vertailevat ruoka-annostensa suuruutta, saamiensa lahjojen määrää, kokoaan suhteessa kavereihin jne. Alle kouluikäisten matematiikka perustuu kokemukseen ja on luonteeltaan hyvin intuitiivista. Jo alle 3-vuotias havainnoi aktiivisesti ympäristössään olevia ilmiöitä ja harjoittelee asioiden luokittelua niiden koon, värin ja muodon mukaan tietämättä kuitenkaan sanallista ilmaisua tekemiselleen.
Matemaattisten valmiuksien kehittymistä tukee ympäristö, joka tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiä eri värisillä, kokoisilla, muotoisilla ja painoisilla esineillä.
Luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä edistävät erityisesti rakennuspalikat ja palapelit, joissa ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan jotka voi joka kerta koota uudella tavalla.
Monipuoliset kokemukset erilaisista matemaattisista ilmiöistä arkisissa tilanteissa helpottavat lapsen myöhempää oppimista, kun jo valmiiksi tutuille ilmiöille vain annetaan nimi ja sanallinen muoto.
Lapset keräävät paljon luultua enemmän tietoa matematiikasta ja matematiikkaan liittyvistä ilmiöistä, ongelma onkin siinä, kuinka saada tämä tieto puettua sanoiksi niin, ettei varsinainen koulumatematiikka jää irralliseksi ulkoa opeteltavaksi aineeksi.
Vanhemmat ja kasvattajat voivat edistää lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä kiinnittämällä lapsen huomion leikin aikana asioiden määriin tai muotoon. Lapselle on alkuun vaikea ymmärtää numeroita määrinä, luvut ovat enemmän kuin loru ja siksi on tärkeää, että numerot esiintyvät monissa eri asiayhteyksissä, jotta lapsi oppii ymmärtämään niiden symbolisen merkityksen.
Tiedon omaksuminen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa, mikäli lapsella on jo valmiiksi tiedon tarve (esim. leikissä eteen tullut ongelma, johon yhdessä etsitään ratkaisua). Lasta kannattaa kannustaa etsimään ratkaisua itse, vaikka usein aikuisenkin apua tarvitaan esim. materiaalin hankinnassa tai pohdinnan tukena. Ongelmien ratkaiseminen itse tukee lapsen itseluottamusta ja auttaa häntä muodostamaan positiivisen kuvan itsestään oppijana.
Lapsi tarvitsee aikaa tutustua uuteen materiaaliin tai leluun ennen kuin sitä voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi oppimisessa; alkuun lapsi on liiaksi kiinnostunut itse lelusta ja sen ominaisuuksista, eikä kykene irrottautumaan sen välittömästä olemuksesta. Siksi olisikin hyvä, että lapsi voisi käyttää matematiikan opetuksessa käytettäviä materiaaleja myös leikissään (esim. helmitaulu).
Matemaattisten taitojen kehittämiseen sopivia leikkejä ja pelejä
Matemaattisten taitojen kehittämiseen sopivia leluja ja pelejä