Lapsen kielellisten valmiuksien kehittyminen

Kieli kehittyy leikeissä 

Lapsen kieli kehittyy leikissä ja arkisessa vuorovaikutuksessa. Kehittymiseen tarvitaan normaalisti kehittynyt keskushermosto ja puhetta käyttävä ympäristö. Kielen kehitys usein kuitenkin mietityttää ja siksi on hyvä tutustua kielen kehityksen perusasioihin. Vanhemmat voivat myös vaikuttaa omalla toiminnallaan kielen kehitykseen ja näin helpottaa myöhempää kouluoppimista. 

Jo vastasyntyneellä vauvalla on valmiudet omaksua ja oppia kieli. Lapset kuulevat äidinkieltään jo kohtuaikana ja oppivat varhain suuntautumaan äidinkieltään puhuvia henkilöitä kohti. Pienen puhetta ovat ilmeet ja eleet, itku ja vähän myöhemmin myös nauru. Näiden huomioinen kannattaa, sillä huomatessaan voivansa vaikuttaa ympäristöönsä lapsen halu olla vuorovaikutuksessa kasvaa. Jo muutaman kuukauden ikäinen lapsi ”keskustelee” ollessaan katseyhteydessä aikuiseen, hän kurlailee, ääntelee, liikuttelee päätään ja odottaa aikuisen myös vastaavan. Näissä pienissä hetkissä syntyy halu ja toive oppia kieli, saada itsensä ymmärretyksi. Kujerrus, kiherrykset, jokellus ja jopa itku vahvistavat myös lapsen puhe-elimiä. 

Puhu vauvalle 

Vaikka vauva ei vielä vastaakaan puheella, kannattaa hänelle puhua. Oman tekemisen sanoittaminen voi joskus tuntua hölmöltä, mutta vaikka lapsi ei vielä vastaa, hän kuitenkin kuuntelee ja oppii. Lapsi oppii paitsi sanojen merkityksiä, myös kuuntelemaan puhetta tärkeänä tiedon lähteenä. Jotta puheesta olisi hyötyä, tulisi sen liittyä käsillä olevaan tekemiseen ja lauseiden olla yksinkertaisia. Alle vuoden ikäiset lapset nauttivat myös erilaisista yhteisleikeistä aikuisen kanssa kuten kuurupiilo esim. lakanan kanssa tai erilaiset körötykset ja lorut. Kannattaa muistaa, että leikin pitää olla kaikille leikkijöille hauskaa! 

Ensimmäiset sanat 

Vuoden iässä lapselle alkaa ilmaantua ensimmäisiä sanoja. Lapsen kehitys on kuitenkin yksilöllistä ja vaikka varsinaisia sanoja ei vielä 1-vuotiaana olisikaan, asiasta ei tarvitse huolestua, jos lapsi kuitenkin yrittää kommunikoida muiden kanssa (esim. eleillä) ja leikkii esine- ja kuvitteluleikkejä (esim. syö leikkilusikalla leikkiruokaa, soittaa leikkipuhelimella, pärisyttää ja liikuttaa leikkiautoa, tms.). Kannattaa myös tarkkailla lapsen jokellusta ja varmistaa, että siitä on erotettavissa sekä konsonantteja että vokaaleja. 

Hidas kehitys 

Ensimmäisten sanojen oppimisen jälkeenkin puheen kehitys etenee alussa hitaasti. Kun lapsella on käytössään noin 30 sanaa, alkaa kehitys nopeutua ja lapsi saattaa lopulta oppia useita sanoja päivässä. Juuri puhumaan oppineilla lapsilla on kuitenkin huomattu mielenkiintoinen piirre: välillä puhe korvaa tekemisen tai lapsi tekee täysin muuta, kuin kertoo tekevänsä. Esimerkiksi lapsi kuulee ohjeen ja toistaa sen sanasta sanaan, mutta ei kuitenkaan tee mitään. Tai lapsi sanoo ”ei saa lyödä” ja samalla lyö lähellä olevaa kädellään! Puheen ja tekemisen välinen yhteys ei tällöin vielä ole selvää, mutta asiasta ei kannata huolestua, aika ja aikuisen ohjaus auttavat asiaa! 

Lauseita ja kysymyksiä 

Parin vuoden iässä lapsi alkaa tuottaa lauseita, kysellä kysymyksiä ja käyttää puheessaan monikkomuotoja. Lapsi kuitenkin yleistää sanojen merkityksiä ja käyttää taivutusmuotoja väärin tai ei ollenkaan (vasta 5-vuotias hallitsee äidinkielensä rakenteet ja niiden oikean käytön). Leikkiessään lapsi usein puhelee itsekseen ja pikkuhiljaa tämä puhe sisäistyy osaksi ajattelua. Tässä iässä puhe kehittyy nopeasti ja 3-vuotias käyttääkin kieltä jo hyvin monipuolisesti, hän kysyy, käskee, keskustelee ja pyytää. Lisäksi lapsi osaa taivuttaa sanoja, vaikka taivutukset eivät aina menekään oikein. 3-vuotiaana lapsi myös hallitsee suunnat (ylös, alas, taakse, eteen, jne.), päävärit ja ainakin luvut 1-3. Puheesta usein puuttuu vielä kirjaimia (esim. r, s, l, k) ja tyypillistä tämän ikäisille on myös änkytys, joka paranee itsestään ajan myötä. 

Kielellinen tietoisuus 

Kielellinen tietoisuus alkaa kehittyä noin 3-4 -vuoden iässä. Kielellinen tietoisuus on tärkein tekijä lukemaan oppimisessa ja siihen voidaan vaikuttaa jo varhain. Kielellisellä tietoisuudella tarkoitetaan sitä, että sanoja ja kieltä ei tarkastella niiden merkityksen perusteella vaan keskitytään niiden rakenteeseen ja muotoon. Esimerkiksi riimilliset lorut auttavat lasta havainnoimaan kielen rakenteellisia puolia. Kielellistä tietoisuutta voi leikkimielessä testata kysymällä lapselta lyhyttä sanaa. Pienen lapsen tyypillinen vastaus on esim. pikkuvarvas, joka fyysisesti on pieni, mutta sanana pitkä! Isompi lapsi osaa kuitenkin erottaa sanan rakenteen merkityksestä ja vastata esim. tie. Esim. sanojen pituuksien eroja on helppo havainnollistaa lelukirjaimilla tai palikoilla.  Lue lisää vinkkejä kielellisen tietoisuuden edistämiseen vinkkejä -osiosta tai tutustu kielellisiin leikkeihin!

Vinkkejä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen

• Puhuessasi lapselle, varmista, että lapsi kuuntelee. Laskeudu lapsen tasolle, ota katsekontakti ja anna lapsellekin mahdollisuus puhua. 
• Puhuessasi pienen lapsen kanssa käytä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita ja toista sanottavasi tarvittaessa. Lapsen kasvaessa tarkkaile lapsen kielen kehityksen tasoa ja pyri vastaamaan lapsen tasoisesti, jotta viestisi menisi perille. 
• Sanoita omaa toimintaasi, esim. ”nyt laitetaan sukka jalkaan”. Lapsen kielen kehittyessä käytä yhä monipuolisemmin erilaisia käsitteitä, kuten värejä, suuntia (ylhäällä, alhaalla, vasemmalla, oikealla) ja aikaa. 
• Lapsen kanssa kannattaa ”keskustella” alusta alkaen, lapset oppivat tärkeitä vuorovaikutuksen perussääntöjä jo alle 1-vuotiaana (esim. puhun-kuuntelen -vaihtelu). 
• Leiki lapsen kanssa, tue lapsen leikin kehitystä leikkimällä ja ohjaamalla häntä esineiden käytössä. Pidä kuitenkin huoli siitä, että leikki on teille molemmille hauskaa ja nautintoa tuottavaa! 
• Lasta kannattaa kannustaa kärsivällisyyteen, jos lapsi on liian malttamaton, rauhoittele häntä ja odota kunnes lapsi rauhoittuu ja käy asia vasta sitten uudelleen läpi. 
• Lukekaa paljon, keskustelkaa lukemastanne ja anna lapsen välillä kertoa tarina kuvista (tutuista tai oudoista). 
• Kysele, mitä lapsen piirustuksissa tapahtuu ja kirjaa lapsen kertomukset ylös. Näiden tarinoiden lukeminen auttaa lasta kehittämään omaa puhettaan ja kerrontatapaansa. 
• Lorut ja riimittelyt tukevat kielen oppimista, niiden avulla lapsen huomio kääntyy sanan varsinaisesta merkityksestä myös sanan rakenteeseen, mikä on edellytys lukemaan oppimiselle. 
• Anna lapselle sanallisia toimintaohjeita ja auta lasta noudattamaan niitä. 

Kielellisen kehityksen tukemiseen sopivia leluja

• Lapsen luontaista leikkiä tukevat lelut, kuten leikkikeittiö ja astiat, leikkiautot, nuket, rakentelupalikat, jne. 
• Käsi- tai sorminuket, joilla voi tehdä esityksiä tai vain eläytyä toisen tunteisiin 
• Fantasiapuvut ja -nuket, joiden avulla lapsi voi eläytyä itse rakentamaansa mielikuvitusmaailmaan 
• Itseaskarrellut tai valmiit loru- tai arvoituspussit 
• Kirjat, huomioi kirjoja valitessasi lapsen ikä ja kiinnostuksen kohteet 
• Erityisesti tarinankerrontaan kehitetyt palikat tai pelit, joissa tavoitteena kertoa kuvista tarina 
• Kirjainpalikat ja -magneetit lisäävät lapsen kiinnostusta kirjaimiin ja tarjoavat lapselle samalla mahdollisuuden käyttää oppimisessa näköaistin lisäksi myös tuntoaistia 
• Myös monet pelit kehittävät lapsen kielellisiä taitoja, esim. alias, sanalotto