Lapsi harjoittelee syy-yhteyksiä ja ongelmanratkaisua leikkien avulla.
Lapsen ajattelu on sidottu välittömään tässä ja nyt -hetkeen. Yrittäessään ratkaista ongelmia tai pohtia erilaisia toimintavaihtoehtoja lapsi suuntautuu ympäristön vihjeiden mukaan. Symbolisen ajattelun kehitys, joka ilmenee lapsella sekä puheen kehittymisenä että symbolisen leikin ilmaantumisena (lapsi kuvittelee esineen joksikin, mitä se todellisuudessa ei ole) mahdollistaa asioiden vertailun ja kuvailun. Leikki-iässä lapsen ajattelu kehittyy kohti loogista ajattelua ja syy-seuraus -suhteiden ymmärtämistä. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen selitykset ovat aikuisen mielestä täysin epäloogisia ja lapsen selityksessä seurauksesta voikin tulla syy (esim. vasara löi isiä, koska isiä sattui).
Kuitenkin leikissään lapset osoittavat huomattavasti kehittyneempiä ajattelutaitoja, kuin muissa ongelmatilanteissa. Leikin ja varsinkin roolileikin onkin sanottu muodostavan lapselle ns. lähikehityksen vyöhykkeen, eli mahdollisuuden harjoitella vasta kehittymässä olevia taitoja. Tätä kannattaa käyttää myös kasvatuksessa hyödyksi; monet ongelmat voi muuttaa leikiksi, jolloin lapsen ongelmanratkaisu helpottuu ja usein myös halu toimia kasvaa! Esimerkiksi aamuisen pukeutumistilanteen voi muuttaa saduksi kertomalla pienestä aamupeikosta, joka saattaa sängystä noustessa kiivetä yöpaidan punttiin. Peikko on oikea kiusankappale ja saa olon tuntemaan ärtyisäksi ja viluiseksi. Miten sen saisi karkotettua pois? Asiaa voi käsitellä jo edellisenä iltana ja yhdessä sopia miten aamupeikko karkotetaan!
Luova ajattelutapa mahdollistaa ajattelun kehittymisen
Ongelmanratkaisukyky on asenne. Siihen tarvitaan aktiivista suhtautumista omaan ympäristöön ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Ongelmanratkaisukyky ei tarkoita samaa, kuin oikean vastauksen tietäminen vaan se on ennemminkin luova ajattelutapa, jonka avulla voidaan ratkaista ongelmia, joita ei aiemmin ole välttämättä ollutkaan. Lapsen suhde ympäristöön ja muihin ihmisiin alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen ja varhaiset kokemukset muista ihmisistä ja vuorovaikutuksesta luovat pohjan myöhemmälle suhtautumiselle ja asenteelle.
Sekä ongelmanratkaisukyvyn että luovuuden kehittymiseksi tarvitaan lapseen luottava ja lasta arvostava ympäristö. Aikuinen voi osoittaa luottamusta lapseen antamalle tälle tilaa tutkia ja toimia itse. Lapsi, joka vasta alkaa tutustua maailmaan tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin aikuinen. Toisinaan aikuisille on vaikeaa pysähtyä ja sallia lapsen oma toiminta, mutta se ehdottomasti kannattaa. Oppiminen on huomattavasti monipuolisempaa ja lapsen toiminta muodostuu luovemmaksi lapsen saadessa tehdä ja kokeilla itse, kuin silloin, jos toiminta on aina aikuisjohtoista. Toki lapsi tarvitsee aikuista myös tutkiessaan ja leikkiessään, yleensä kuitenkin riittää, että aikuinen ihmettelee lapsen mukana, auttaa lasta ylläpitämään tarkkaavuuttaan ja nimeää lapsen toiminnassa esiintyviä asioita. Leikissä on välillä hyvä antaa lapsen johtaa!
Luovuuden ja ajattelutaitojen kehitys pohjautuvat vuorovaikutukseen
Lapsen ajattelutaitojen kehityksen juuret ovat lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa. Samoina toistuvista rutiineista ja toimintamalleista lapsi muodostaa ensimmäiset ajatusmallinsa, joiden avulla hänen on mahdollista ennakoida tulevia tapahtumia. Siksi aivan pienelle on tärkeää tuttu ympäristö ja samana säilyvät arkirutiinit. Vanhemman sensitiivisyys ja lapsen tarpeisiin vastaaminen antavat lapselle mahdollisuuden kokea onnistumista (lapsi saa tarpeensa tyydytetyksi) ja samalla lapsi alkaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Varhaiselle vuorovaikutukselle perustuu myös lapsen itseluottamus, joka pitkälti määrää lapsen suhtautumisen ympäristöön. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu yhä, kun muistetaan, että myös vanhemman tapa suhtautua lapseen on melko pysyvä.
Todellisuus on täynnä rajoja, luova leikki on rajaton
Lapsen kasvaessa lapsen tarpeet muuttuvat. Lapsi kykenee tavoittelemaan asioita, jotka eivät vielä hänelle ole sopivia ja törmätessään rajoihin lapsi oppii pikkuhiljaa kestämään turhautumista ja odottamista. Joskus kuulee sanottavan, että tämä olisi luovuuden rajoittamista, mitä se ei tietenkään ole. Rajoja tarvitaan lapsen turvalliseen kehitykseen. Leikki on lapsen mahdollisuus toteuttaa mahdottomatkin toiveensa heti; leikissä lapsi voi olla aikuinen, joka päättää omista asioistaan, saa syödä karkkia koska tahansa tai muuttua vaikka lohikäärmeeksi! Lapsen leikki, erityisesti symbolinen leikki ja mielikuvitusleikki kehittävät lapsen älyllisiä taitoja, kykyä irrottautua esineen tai tilanteen ulkoisista ominaisuuksista ja käyttää niitä luovasti ennestään tuntemattomalla tavalla.
Hyvä lelu mahdollistaa luovan leikin
Leikkivälineissä kannattaa panostaa laadukkaisiin leluihin, jotka sallivat lapsen luovan leikin. Palikasta voi rakentaa tornin, kokonaisen linnan tai siitä voi leipoa kakun ja tehdä sopan. Välillä sama palikka voi toimia vaikka autona! Leikissä lapset oppivat myös toimimaan yhteistyössä ja ratkaisemaan monenlaisia ongelmia, sekä ihmissuhteisiin että leikkivälineisiin liittyviä. Lapsia kannattaa kannustaa ratkaisemaan ongelmiaan itse, vaikka aikuista usein tarvitaankin välittäjänä. Rikas leikki on lapsen tärkein oppimisympäristö!
Vinkkejä luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon kehittämiseen
Luoviin leikkeihin sopivia leluja