Luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon kehittyminen

Lapsi harjoittelee syy-yhteyksiä ja ongelmanratkaisua leikkien avulla. 

Lapsen ajattelu on sidottu välittömään tässä ja nyt -hetkeen. Yrittäessään ratkaista ongelmia tai pohtia erilaisia toimintavaihtoehtoja lapsi suuntautuu ympäristön vihjeiden mukaan. Symbolisen ajattelun kehitys, joka ilmenee lapsella sekä puheen kehittymisenä että symbolisen leikin ilmaantumisena (lapsi kuvittelee esineen joksikin, mitä se todellisuudessa ei ole) mahdollistaa asioiden vertailun ja kuvailun. Leikki-iässä lapsen ajattelu kehittyy kohti loogista ajattelua ja syy-seuraus -suhteiden ymmärtämistä. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen selitykset ovat aikuisen mielestä täysin epäloogisia ja lapsen selityksessä seurauksesta voikin tulla syy (esim. vasara löi isiä, koska isiä sattui). 

Kuitenkin leikissään lapset osoittavat huomattavasti kehittyneempiä ajattelutaitoja, kuin muissa ongelmatilanteissa. Leikin ja varsinkin roolileikin onkin sanottu muodostavan lapselle ns. lähikehityksen vyöhykkeen, eli mahdollisuuden harjoitella vasta kehittymässä olevia taitoja. Tätä kannattaa käyttää myös kasvatuksessa hyödyksi; monet ongelmat voi muuttaa leikiksi, jolloin lapsen ongelmanratkaisu helpottuu ja usein myös halu toimia kasvaa! Esimerkiksi aamuisen pukeutumistilanteen voi muuttaa saduksi kertomalla pienestä aamupeikosta, joka saattaa sängystä noustessa kiivetä yöpaidan punttiin. Peikko on oikea kiusankappale ja saa olon tuntemaan ärtyisäksi ja viluiseksi. Miten sen saisi karkotettua pois? Asiaa voi käsitellä jo edellisenä iltana ja yhdessä sopia miten aamupeikko karkotetaan! 

Luova ajattelutapa mahdollistaa ajattelun kehittymisen

Luova ajattelutapa mahdollistaa ajattelun kehittymisen 

Ongelmanratkaisukyky on asenne. Siihen tarvitaan aktiivista suhtautumista omaan ympäristöön ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Ongelmanratkaisukyky ei tarkoita samaa, kuin oikean vastauksen tietäminen vaan se on ennemminkin luova ajattelutapa, jonka avulla voidaan ratkaista ongelmia, joita ei aiemmin ole välttämättä ollutkaan. Lapsen suhde ympäristöön ja muihin ihmisiin alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen ja varhaiset kokemukset muista ihmisistä ja vuorovaikutuksesta luovat pohjan myöhemmälle suhtautumiselle ja asenteelle. 

Sekä ongelmanratkaisukyvyn että luovuuden kehittymiseksi tarvitaan lapseen luottava ja lasta arvostava ympäristö. Aikuinen voi osoittaa luottamusta lapseen antamalle tälle tilaa tutkia ja toimia itse. Lapsi, joka vasta alkaa tutustua maailmaan tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin aikuinen. Toisinaan aikuisille on vaikeaa pysähtyä ja sallia lapsen oma toiminta, mutta se ehdottomasti kannattaa. Oppiminen on huomattavasti monipuolisempaa ja lapsen toiminta muodostuu luovemmaksi lapsen saadessa tehdä ja kokeilla itse, kuin silloin, jos toiminta on aina aikuisjohtoista. Toki lapsi tarvitsee aikuista myös tutkiessaan ja leikkiessään, yleensä kuitenkin riittää, että aikuinen ihmettelee lapsen mukana, auttaa lasta ylläpitämään tarkkaavuuttaan ja nimeää lapsen toiminnassa esiintyviä asioita. Leikissä on välillä hyvä antaa lapsen johtaa! 

Luovuuden ja ajattelutaitojen kehitys pohjautuvat vuorovaikutukseen 

Lapsen ajattelutaitojen kehityksen juuret ovat lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa. Samoina toistuvista rutiineista ja toimintamalleista lapsi muodostaa ensimmäiset ajatusmallinsa, joiden avulla hänen on mahdollista ennakoida tulevia tapahtumia. Siksi aivan pienelle on tärkeää tuttu ympäristö ja samana säilyvät arkirutiinit. Vanhemman sensitiivisyys ja lapsen tarpeisiin vastaaminen antavat lapselle mahdollisuuden kokea onnistumista (lapsi saa tarpeensa tyydytetyksi) ja samalla lapsi alkaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Varhaiselle vuorovaikutukselle perustuu myös lapsen itseluottamus, joka pitkälti määrää lapsen suhtautumisen ympäristöön. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu yhä, kun muistetaan, että myös vanhemman tapa suhtautua lapseen on melko pysyvä. 

Todellisuus on täynnä rajoja, luova leikki on rajaton 

Lapsen kasvaessa lapsen tarpeet muuttuvat. Lapsi kykenee tavoittelemaan asioita, jotka eivät vielä hänelle ole sopivia ja törmätessään rajoihin lapsi oppii pikkuhiljaa kestämään turhautumista ja odottamista. Joskus kuulee sanottavan, että tämä olisi luovuuden rajoittamista, mitä se ei tietenkään ole. Rajoja tarvitaan lapsen turvalliseen kehitykseen. Leikki on lapsen mahdollisuus toteuttaa mahdottomatkin toiveensa heti; leikissä lapsi voi olla aikuinen, joka päättää omista asioistaan, saa syödä karkkia koska tahansa tai muuttua vaikka lohikäärmeeksi! Lapsen leikki, erityisesti symbolinen leikki ja mielikuvitusleikki kehittävät lapsen älyllisiä taitoja, kykyä irrottautua esineen tai tilanteen ulkoisista ominaisuuksista ja käyttää niitä luovasti ennestään tuntemattomalla tavalla. 

Hyvä lelu mahdollistaa luovan leikin 

Leikkivälineissä kannattaa panostaa laadukkaisiin leluihin, jotka sallivat lapsen luovan leikin. Palikasta voi rakentaa tornin, kokonaisen linnan tai siitä voi leipoa kakun ja tehdä sopan. Välillä sama palikka voi toimia vaikka autona! Leikissä lapset oppivat myös toimimaan yhteistyössä ja ratkaisemaan monenlaisia ongelmia, sekä ihmissuhteisiin että leikkivälineisiin liittyviä. Lapsia kannattaa kannustaa ratkaisemaan ongelmiaan itse, vaikka aikuista usein tarvitaankin välittäjänä. Rikas leikki on lapsen tärkein oppimisympäristö! 

Hyva lelu mahdollistaa luovan leikin

Vinkkejä luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon kehittämiseen

  • Suhtaudu lapsen kysymyksiin ja kommentteihin arvostavasti. Näin tuet sekä lapsen ajattelutaitojen kehitystä, että lapsen positiivista käsitystä itsestään.  
  • Arvosta ja mahdollista lapsen leikki-ideoita. Lapsen leikistä ja ideoista ei yleensä luovuutta puutu! Ennemminkin aikuisten asenteessa lasten ehdotuksiin ja leikkiin on parantamisen varaa; arvostamalla lapsen ehdotuksia aikuinen rohkaisee lapsen omaehtoista toimintaa ja aktiivisuutta.  
  • Anna lapselle aikaa toimia itse. Asiat tapahtuvat varmasti nopeammin aikuisen tehdessä ne lapsen puolesta, mutta tällainen toimintatapa passivoi lasta.  
  • Myös leikkitilanteessa lapselle kannattaa antaa aikaa tutustua rauhassa uusiin asioihin ja niiden ominaisuuksiin. Saadessaan tehdä tämän itse lapsi oppii käyttämään esineitä luovemmin kuin jos aikuinen esittelee niiden toimintaa.  
  • Lapselle voi myös silloin tällöin keinotekoisesti luoda ongelmanratkaisua vaativia tilanteita. Jos esim. sinulla on ollut tapana laittaa lapselle välipala juomineen valmiiksi, jätä juoma välillä laittamatta ja odota, että lapsi pyytää sitä. Pienet, arkiset tilanteet ovat lapselle paras ympäristö aktiivisen suhtautumisen ja ongelmanratkaisun harjoitteluun.  
  • Lapsen piirustuksia ja muita käden töitä ei aina tarvitse (ainakaan ääneen) tarkastella sen kautta, miten hyvin tai huolellisesti ne on tehty. Välillä (ja oikeastaan aika usein) kannattaa suhtautua lapsen työhön kuvana, jossa värit ja muodot kohtaavat. Huomatessaan sinun pitävän työtään tärkeänä, lapsi alkaa kiinnittää automaattisesti huomiota huolellisuuteen ja lopputulokseen.  
  • Luova leikki voi lähteä liikkeelle vaikkapa siitä, että eläydytään kissaksi. Aikuinen voi tukea roolileikin kehittymistä auttamalla lasta pitämään yllä leikin ja todellisuuden välistä rajaa (leikisti/ oikeesti) ja auttamalla lasta kehittelemään leikkiä eteenpäin (usein apua tarvitaan esim. kotina toimivan majan rakentamiseen, ristiriitojen sovitteluun sekä ympäristön asettamien rajoitusten ja leikin vaatimusten sopeuttamiseen toisiinsa).  
  • Toimi itse luovasti; riko välillä totutut rutiinit ja tuo arkeen vaihtelua, vaikka tekemällä eväsretken lastenhuoneeseen! Huomaat, että lapsetkin uskaltavat tuoda ideoitaan rohkeammin julki ja alkavat toimia luovemmin.  
  • Leikin ja rakentelun ohella myös erilaiset kädentaidot kuten askartelu, piirtäminen, muovailu ja maalaus tarjoavat lapselle mahdollisuuden kokeilla omia rajojaan ja tuottaa käsillään ideansa todeksi. Askarrelkaa välillä ulkona luonnonmateriaaleista tai rakentakaa leikki maastoon! Ulkoa löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia monipuoliseen leikkiin! 

Luoviin leikkeihin sopivia leluja

  • Leikkivälineet, jotka eivät ole liian valmiita, vaan mahdollistavat lapsen luovan kokeilun ja käytön muuntelun kuten rakennuspalikat ja -sarjat, erikokoiset kulhot tai astiat jne. 
  • Palapelit, jotka voidaan koota usealla tavalla 
  • Loogista ajattelua vaativat pelit (esim. SmartGames-logiikkapelit) 
  • Seurapelit, joiden pelaaminen kehittää esim. muodon tai koon havainnointia tai loogista ajattelua (esim. huojuva torni, muuttuva labyrintti, Match Madness) 


Ostoskorisi on tyhjä

Osta 80 €:lla, saat ilmaisen toimituksen!

Toimitusehdot

KOTIMYYNTIASIAKIRJA

Ostajalla on oikeus kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n nojalla peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle 14 päivän kuluessa tämän asiakirjan vastaanottamisesta taikka tavaran kaupassa tavaran tai ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta, jos se tapahtuu myöhemmin kuin tämän asiakirjan vastaanottaminen. Tavaran kaupassa peruuttamisen voi tehdä myös suoraan palauttamalla tavaran elinkeinonharjoittajalle. Peruuttamisaikaa laskettaessa ei oteta lukuun tämän asiakirjan antopäivää tai tavaran vastaanottopäivää. Jos peruuttamisajan viimeinen päivä on pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arkilauantai, saa peruutuksen tehdä vielä seuraavana arkipäivänä.

Jos peruuttamisilmoitus on lähetetty tai peruuttamisesta on muutoin ilmoitettu peruuttamisajan kuluessa elinkeinonharjoittajan yhteystietoja käyttäen, ostaja saa vedota siihen, vaikka ilmoitus myöhästyisi, vääristyisi tai ei tulisi perille. Jos peruuttamisilmoituksen saapumisen ajankohdasta ei voida esittää muuta selvitystä, katsotaan postitse lähetetyn ilmoituksen saapuneen seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä ja sähköisesti lähetetyn päivänä, jona ilmoitus on lähetetty. Peruuttamisesta voi ilmoittaa vapaamuotoisesti, esim. puhelimitse tai sähköpostitse taikka faksilla tai postitse jäljempänä olevaa peruuttamisilmoituslomaketta käyttäen. Kirjallinen ilmoitus on myöhemmin helpoimmin todistettavissa.

Elinkeinonharjoittajan on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen
saamisesta palautettava ostajan suorittama maksu. Ostajalla on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon, jollei suoritettua maksua palauteta edellä mainitussa ajassa.
________________________________________________________________________________

Peruutettaessa sopimus:

Hyödykettä ei saa ryhtyä käyttämään. Ostajalla on kuitenkin oikeus avata pakkaus ja tutkia tavara tai suoritus eikä ostaja vastaa siitä taikka muusta vastaavasta syystä aiheutuneesta arvon alentumisesta. Peruutusoikeuden käyttäminen edellyttää, että tavara tai suoritus pidetään olennaisesti muuttumattomana tai vähentymättömänä. Ostaja ei kuitenkaan vastaa sellaisesta muuttumisesta, vähentymisestä taikka tuhoutumisesta, joka on tapahtunut ilman hänen syytään.

Postitse toimitettu tavara on palautettava elinkeinonharjoittajalle postitse kohtuullisen ajan kuluessa. Jos ostaja ei ole erikseen ilmoittanut peruutuksesta, on palautuksen tapahduttava peruuttamisajan kuluessa. Elinkeinonharjoittajan on korvattava ostajalle palautuksesta aiheutuneet kulut.

Jos kotimyyntiä varten on myönnetty ns. hyödykesidonnainen luotto, sitä ei tarvitse erikseen peruuttaa, jos itse kotimyyntiä koskeva sopimus peruutetaan. Hyödykesidonnaisella luotolla tarkoitetaan maksuaikaa tai luottoa, jonka myöntämisestä myyjä on sopinut esim. rahoitusyhtiön kanssa ja joka on myönnetty vain tätä kauppaa varten. Luotonantajan on viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua peruuntumisesta tiedon saatuaan palautettava ostajalle saamansa maksusuoritukset. Ostajalla on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon, jollei maksusuorituksia palauteta edellä mainitussa ajassa.