Miten kehittää lapsen loogista ajattelua ja hahmottamista?

Looginen ajattelu, päättely ja hahmottaminen kehittyvät pulmien, rakentelun, pelien ja arjen oivallusten avulla. Tutustu vinkkeihin, joilla voit tukea lapsen ajattelun taitoja.

5 vinkkiä, joilla tuet ajattelutaidon kehittymistä

Looginen ajattelu on kykyä ajatella ja tulla johonkin johtopäätökseen. Onnistumisen kannalta tärkeintä ei ole se, että keksii ratkaisut nopeasti, vaan tärkeämpää on kyky keskittyä, ponnistella, miettiä eri vaihtoehtoja. Mitä seuraa tästä tai tästä? Parhaiten tuet lapsen ajattelutaitoja, kun tuet hänen keskittymiskykyään, sinnikkyyttään, muistiaan ja tarkkaavaisuuden suuntaamista.

1. Vahvista lapsen keskittymiskykyä

Keskittymistä vahvistaa, kun sinnikkäästi tekee asioita loppuun asti. Jo pientä lasta voi kannustaa laittamaan kaikki palikat palikkalaatikkoon tai kokoamaan palapeli valmiiksi. Auta tarvittaessa ihan konkreettisesti kädestä pitäen. Muista kehua, kun tehtävä on suoritettu!

Opeta leikkiin keskittymistä. Ole lähellä ja ohjaa leikkiä jatkumaan vielä hetken: Minne autot ovat ajamassa? Menevätkö ne parkkitaloon? Väritä vielä prinsessan hame, niin kuva on valmis.

Yhteen asiaan keskittymistä voi harjoitella vaikkapa pelaamalla lauta- tai palapelejä. Pelatessa keskitytään yhteen asiaan. Peli myös pyritään pelaamaan loppuun saakka. Kun peli on lapselle mieluinen, on tämä mukava tapa vahvistaa keskittymiskykyä!

2. Vaatimalla vahvistat lapsesi sinnikkyyttä

Lapselta voi vaatia ikätason mukaisesti ns. epämiellyttäviäkin asioita. Älä säikähdä vastaansanomista tai rutinaa. Lelut kerätään paikoilleen tai pyydetty kotityö hoidetaan alusta loppuun asti. Tämä opettaa taitoa tehdä työtä ja ponnistella lopputuloksen eteen. Saatat huomata sananlaskun työ tekijäänsä kiittää todeksi: vaikka lapsi on nuristen tehnyt vaaditun askareen, on hän sen tehtyään itsekin tyytyväinen ja rauhallinen.

3. Kasvata lapsen sanavarastoa

Jotta voi ajatella jotakin asiaa, sille pitää olla sanoja, käsitteitä. Jos lapsen pitää laittaa palikat suuruusjärjestykseen, hänen on ymmärrettävä käsitteet pitkä, lyhyt, pisin, ensimmäinen jne., osattava verrata niitä keskenään ja yhdistettävä käsite oikeaan palikkaan. Koululaisen on matematiikan tehtäviä tehdessään hallittava vaikkapa käsitteet summa ja erotus.

Kieltä voi oppia vain vuorovaikutuksessa. Lue ja keskustele lapsen kanssa! Pienen lapsen kanssa on hyvä sanoittaa leikkiä ja arkisia puuhia eli kertoa mitä tehdään. Myös erilaiset pelit opettavat käsitteitä.

4. Leiki muistileikkejä

Loogiseen ajatteluun tarvitaan myös muistia. Muistipelit ja KIM-leikit ovat perinteisiä muistileikkejä. Tuet lapsen muistia myös antamalla hänelle pieniä sanallisia tehtäviä. Pyydä lasta viemään paita pyykkikoriin tai hakemaan omat kengät ja takki eteisestä. Isommille lapsille voi antaa useamman vaiheen tehtäviä: Käy kolme kertaa kyykyssä, taputa käsiä kaksi kertaa ja tee yksi haarahyppy. Kerää lautaset pinoon ruokapöydältä ja vie ne keittiöön ja laita tiskikoneeseen.

Kautta aikain on lapsille opetettu loruja, riimejä ja lauluja. Niiden opettelu on hyvää harjoitusta muistille . Luetusta keskusteleminen on myös hyväksi muistille. Kysy lapselta kirjan tai sadun jälkeen siihen liittyviä kysymyksiä: Kuka teki? Mitä teki? Mitä sitten tapahtui?

5. Anna lapsen yrittää itse

Anna lapselle myös rauhaa ja aikaa leikkiä itsekseen tai muiden lasten kanssa. Omat leikit saavat lapset huomaamaan, mikä heitä itseään kiinnostaa. Itsekseen puuhatessaan he voivat rauhassa yrittää ja erehtyä.

Viisi syytä miksi keskittymiskyky on todellinen SUPERTAITO!

Hyvä keskittymiskyky auttaa

1. tekemään asioita loppuun, vaikka jo kyllästyttääkin (pitkäjänteisyys)
2. odottamaan omaa vuoroa ja noudattamaan ohjeita (itsesäätely)
3. koulutehtävien ratkaisemisessa (tarkkaavaisuuden ja havainnoinnin suuntaaminen oikein)
4. huolehtimaan omista tavaroista (muisti)
5. hillitsemään kiukkua purkautumasta ”itku-potku-raivariksi”(tunteiden säätely).

Hyvää keskittymiskykyä tarvitsemme lähes kaikessa toiminnassamme. Se auttaa odottamaan omaa vuoroa, muistamaan asioita, suunnittelemaan omaa toimintaa, työskentelemään pitkäjänteisesti, oppimaan ja ajattelemaan ja hillitsemään kiukkua purkautumasta ”itku-potku-raivariksi”. Keskittymiskyky on siis oikea supertaito!

Keskittymiskyky on tärkeä osa itsesäätelytaitoa, jota voisi kansanomaisemmin kutsua myös itsekuriksi.

• Keskittyminen vahvistaa tarkkaavaisuuden suuntaamista ja saa havainnoimaan sen hetkisen tekemisen kannalta oleellisia asioita: Mitä kuuluu juuri tähän tehtävään? Miten ne kuuluvat yhteen? Mitä kannattaa tehdä ensin?
• Keskittymistä tarvitsemme myös käsittelemään aistien antamaa tietoa ja yhdistämään havaitsemamme seikat järkeväksi kokonaisuudeksi.
• Keskittymiskyky on yksi loogisen ajattelun kulmakivi.
• Keskittyminen auttaa säätelemään toimintaa ja tunteita. Pystymme hillitsemään sen hetkiset mielitekomme ja ponnistelemaan saavuttaaksemme jotain.

7 vinkkiä: Näin vahvistat lapsesi keskittymiskykyä

Keskittymiskyky on todellinen SUPERTAITO, jota kannattaa harjoitella!

Ei Maija malta keskittyä palapeleihin tai askarteluun! Mikko taas jaksaa tehdä isoja palapelejä ja hän piirtää välillä pitkiä aikoja itsekseen.

Yksi lapsi keskittyy lähtökohtaisesti paremmin kuin toinen. Pyyhettä ei kannata heittää kehään vilkkaimmankaan lapsen kohdalla, sillä keskittyminen on taito, jota voi (ja pitää) harjoitella. Eikä harjoittelun todellakaan tarvitse olla puuduttavaa paikoillaan istumista vaan se tapahtuu parhaiten lapselle mieluisten puuhien parissa!

Lue, miten keskittymiskyvyn vahvistaminen onnistuu hauskasti ja leikinomaisesti.

Ole itsekin läsnä ja nauti lapsen seurasta ilman häiriöitä

Oma käytöksesi on lapselle esimerkki. Kun pelaat tai leikit lapsen kanssa, on tärkeää, että olet itsekin aidosti läsnä. Laita puhelin pois ja nauti häiriöttömästä yhdessäolosta.

Puuhailkaa yhdessä

Tekeminen, jossa sekä aikuisen että lapsen tarkkaavaisuus suuntautuu samaan tekemiseen opettaa keskittymistä. Aikuinen tukee lapsen keskittymistä, jos se on aikeissa herpaantua. Moni mukava yhteinen puuha kuten lukeminen, leipominen, askartelu tai pelaaminen tekee hyvää myös taidolle keskittyä!

Kannusta tekemään asia loppuun saakka

Keskittyminen vaatii sinnikkyyttä. Vahvistat lapsen keskittymiskykyä, kun vaadit ja autat häntä tekemään asioita loppuun saakka eli onnistumaan tekemisessään. Jo pientä lasta voi kannustaa keräämään lelut pois tai pelaamaan palapeli loppuun. Isompi lapsi pystyy jo vaativampiin hommiin. Kehu, kiitä, kannusta! Valmiin työn äärellä on tyytyväinen taapero tai teini: pystyin, osasin ja jaksoin!

Tue leikkiin keskittymistä ruokkimalla lapsen mielikuvitusta

Tutkimusten mukaan lapsi leikkii samaa leikkiä pidempään, kun aikuinen on vierellä, vaikka ei varsinaisesti osallistukaan leikkimiseen. Pienillä vihjeillä leikki voi saada uuden vireen: Minne autot ovat ajamassa? Saatko lisättyä vielä nämä palikat rakentamaasi linnaan? Keittäisitkö vielä puuroa kaikille nukkevauvoille ennen kuin laitat ne nukkumaan?

Tietoista keskittymistä voi harjoitella leikinomaisesti

Yhteen asiaan keskittymistä ja rauhoittumista voi harjoitella tietoisesti, mutta leikinomaisesti. Kokeile lapsen kanssa rauhoittumisleikkejä: kuulostelkaa omaa hengitystä, tarkkailkaa puiden huminaa tai keskittykää maistelemaan jotain hyvää. Keksikää, millainen on teidän perheenne oma keskittymisleikki!

Pelaaminen on supertoimintaa

Pelaaminen on superkehittävää, koska siinä keskitytään yhteen asiaan, pyritään pelaamaan loppuun saakka ja ollaan yhdessä saman asian äärellä. Kiva peli pitää lapsen motivaatiota yllä ja auttaa keskittymään. (Ja kyllä, ne puhelimet pois kaikilta pelin ajaksi!).

Ota koppi liikuntaleikeistä!

Liikunta- ja sääntöleikit tekevät hyvää keskittymiselle! Muistatko leikit Maa-meri-laiva, Peili tai Väri? Kokeilkaa myös pallolla kopittelua (kuinka monta koppia saatte ilman, että pallo putoaa?), naruhyppelyä ja yhdellä jalalla seisomista. Jos lapsen keskittyminen herpaantuu, kannusta jatkamaan vielä vähän. Onnistuneeseen suoritukseen on mukava lopettaa.

Ohjeet hauskaan KIM-leikkiin

Muistitreeni kehittää ajattelutaitoa

1. Pöydälle asetetaan 5-10 esinettä, jotka leikkijöiden tulee painaa mieleensä.
2. Leikkijät laittavat silmänsä kiinni tai kääntävät selkänsä. Yksi esineistä napataan pois ja leikkijät arvuuttelevat mikä esine puuttuu.
3. Uusi kierros voi alkaa, kun leikkijät ovat keksineet mikä esineistä puuttui. Seuraavalla kierroksella arvuuttelija voi vaihtua ja leikki jatkuu!

Katso loogista ajattelua ja hahmottamista tukevat lelut ja pelit