Kellonajat ja vuodenajat tutuksi lapselle leikin avulla

Ajan hahmottaminen, kellonajat ja vuodenajat tulevat lapselle tutummiksi toiston, kuvien, pelien ja leikin avulla. Katso vinkit, joilla harjoittelu on selkeää ja hauskaa.

6 vinkkiä kellonaikojen oppimiseen

1. Numerot haltuun! Jotta voi oppia kellon, pitää osata numerot ja hallita lukumäärät.
   
2. Katso kellosta! Hanki seinäkello, jossa on selkeät numerot ja osoittimet. Leikkikellolla lapsi voi harjoitella kellonaikoja itse.
3. Tutustu kellotauluun! Mikä on tuntiosoitin? Mikä osoitin liikkuu nopeimmin?
4. Tutki miten aika kuluu! Mitä voit tehdä sekunnissa? Entä tunnissa?
5. Yli vai vaille? Kun hallitsee suunnat oikea ja vasen, on helpompi hahmottaa myös kellonajat yli ja vaille.
6. Aloita ajoissa! Käytä aikaan liittyviä sanoja lapsen kanssa jo pienestä alkaen: “Kun kello on tasan kymmenen, lähdemme ulos.”

Kellonajat opitaan pienin askelin

Miten opettaa lapsi tuntemaan kello? Kuinka koululainen voi harjoitella kellonaikoja? Aika on laaja alue ja omaksuttavia asioita on paljon. Pelkästään kelloon liittyviä käsitteitä on hurja määrä: tunti, minuutti, sekunti, iso viisari, pikkuviisari, tasan, puoli, yli, vaille, analoginen, digitaalinen…

Kellonaikojen lisäksi aikaan liittyy käsitys ajan kestosta. On ymmärrettävä, kuinka kauan joku asia kestää. Esimerkiksi: TV-ohjelma alkaa klo 10 ja se kestää 40 minuuttia.

Ajan määreissä riittää opittavaa, joten etene pienin askelin. Ota kellonaikojen harjoittelu osaksi jokapäiväistä arkea. Lapsi oppii parhaiten, kun opittava asia on yhteydessä hänen omaan elämäänsä.

Lue vinkit kellonaikojen harjoitteluun. Aika alkaa N-Y-T NYT!

1. Numerot haltuun

Opeta lapselle numerot ja numeromerkit. Kellonaikojen ymmärtämiseksi lapsen on osattava laskea, joten ensiaskel kelloaikojen pariin on numeroiden ja lukumäärien oppiminen. Harjoitelkaa eri yhteyksissä (vaikka pizzan jakamisessa osiin) myös käsitteitä kokonainen, puoli(kas) ja neljäsosa. Näitä tarvitaan hahmottamaan ilmaisuja tasan, yli, vaille ja puoli.

2. Katso kellosta

Jotta lapsi kiinnostuu kellosta, on hänen myös saatava niistä kokemuksia. Konkretisoi ajan ilmaisua ja kulumista erilaisten kellojen avulla. Hanki oikea seinäkello, jossa on selkeät numerot ja osoittimet (viisarit). Kello voi olla vaikka joka huoneessa, jotta sen seuraaminen tulee osaksi arkipäivää. Leikkikellolla, jossa liikkuvat osoittimet, lapsi voi itse harjoitella kellonaikoja. Leikkikellon voi myös askarrella itse. Kouluikää lähestyvälle lapselle kannattaa hankkia rannekello. Tiimalasi, munakello tai ajastin (Time Timer) ovat hauskoja välineitä, joilla ajan kuluminen tulee näkyväksi.

3. Kellotaulu tutuksi

Tutustukaa kelloon, sen eri osiin ja toimintaan. Opetelkaa samalla kelloon liittyvät käsitteet: tuntiosoitin (tuntiviisari, pikkuviisari), minuuttiosoitin (minuuttiviisari, iso viisari) ja sekuntiosoitin. Katsokaa myös mihin suuntaan osoittimet liikkuvat. Mikä osoitin on lyhin? Mikä osoitin liikkuu nopeimmin? Mikä hitaasti? Mitä kellotaulussa tapahtuu, kun sekuntiosoitin kiertää kellotaulun yhden kerran? Pyydä lasta tutkimaan, montako kelloa ja aikaa näyttävää esinettä löytyy kotoa?

4. Tutki miten aika kuluu

Tutustukaa käsitteisiin tunti, minuutti ja sekunti ja yhdistäkää ne osoittimien liikkumiseen. Ajan kulumista ja kestoa voi havainnoida aluksi sekuntien ja minuuttien kautta, koska ne eivät vaadi pitkää odottelua. Mitä voi tehdä sekunnissa? Entä kymmenessä sekunnissa? Jaksatko seistä paikoillasi yhden minuutin? Tunti-käsitettä voidaan konkretisoida vaikkapa TV-ohjelmien kautta: ohjelma alkaa tunnin päästä tai ohjelma kestää tunnin. Matkapuhelimen sekuntikello on hauska väline aikaleikkeihin! Otetaanpa aikaa, montako sekuntia kestää, kun juot maitolasin tyhjäksi?

5. Yli vai vaille?

Lapsen täytyy hallita useita asioita, jotta hän voi oppia kellonajat. Tarkista esimerkiksi, että lapsi erottaa suunnat oikea ja vasen. Tätä tarvitaan, jotta voi hahmottaa käsitteet yli ja vaille. Tarkista myös, että lapsi ymmärtää osoittimien oikean pyörimissuunnan (myötäpäivään).

6. Aloita ajoissa

Kellonaikojen oppiminen on yhteydessä kielen ja ajattelun kehittymiseen. Aloita aikaan tutustuminen jo varhaisessa vaiheessa. Käytä kellonaikoihin ja ajan kulumiseen liittyviä sanontoja arkipäivän tilanteissa lapsesi kanssa puhuessasi, vaikka hän ei vielä itse olisikaan kiinnostunut kellon opettelusta. “Katsopas, kun tuo pitkä viisari on täällä ylhäällä, kello on tasan kymmenen ja aika lähteä mummolaan. Automatka kestää yhden tunnin.” Näin kellon ja ajan “sanasto” tulee lapselle tutuksi.

Askartele oma vuodenaikakello - ohjeet 1-2-3

1. Tulosta valmis vuodenaikakellon pohja tästä.
2. Merkitse kuukaudet, vuodenajat ja juhlapyhät: piirrä, väritä, kirjoita ja koristele.
3. Kiinnitä nuoli haaraniitillä ja merkitse syntymäpäiväsi vuodenaikakelloon omalla kuvalla! Valmista!

Vuodenaikakello havainnollistaa vuodenaikojen vaihtelua ja vuoden kiertoa

Kun tulee kesä, on mun synttärit. Talven jälkeen minä täytän viisi vuotta. Lapset hahmottavat vuodenajat usein oman syntymäpäivänsä ajankohdan mukaan. Nappaa kiinni tästä kiinnostuksesta vuodenaikoja kohtaan ja askartele lapsen kanssa syntymäpäivää odotellessa oma vuodenaikakello. Sen avulla lapsi voi oppia vuodenajoista, seurata ajan kulumista ja vuoden kiertoa. 

Vuodenaikakello (vuodenaikaympyrä) on helppo askartelu, jonka voi toteuttaa monella tavalla; yksinkertaisesti tai yksityiskohdilla hifistellen.

Tulosta tästä valmis vuodenaikakellon pohja ja suunnittele ja koristele omannäköisesi vuodenaikakello! Vinkki: Voit tulostaa vuodenaikakellon A3-kokoiselle paperille, jolloin kellossa on enemmän tilaa yksityiskohdille. Voit myös piirtää ja askarrella ihan omanlaisen vuodenaikakellon alusta asti itse.

Etsikää vuodenaikakelloon sopivia kuvia lehdistä tai lapsi voi piirtää niitä itse. Voitte myös ottaa valokuvia vuosikelloa varten. Löytyisikö sopivaa materiaalia luonnosta? Keksittekö muita ideoita? 

Askartelun ohessa on luontevaa jutella eri vuodenajoista. Mihin vuodenaikaan sopii sienen kuva? Entä lumiukko, uimarengas tai sinivuokko? Mikä on mielipuuhasi kesällä? Löytyisikö siitä sopiva kuva vuosikelloon? 

Vuodenaikakelloon kannattaa lisätä myös kuukausien nimet. Kuinka monta kuukautta vuodessa on? Mitkä kuukaudet kuuluvat talveen? Entä kevääseen? Pääsiäinen, joulu ja muut tärkeät juhlat on myös kiva merkata jollakin sopivalla kuvalla.

Kun laminoit tai päällystät vuodenaikakellon kontaktimuovilla, siitä tulee kestävä. Kiinnitä nuoli tai joku muu siirrettävä merkki vielä osoittamaan kuluvaa vuodenaikaa, niin vuodenaikakello on valmis! 

Ai niin, se oma syntymäpäivä? Minä vuodenaikana se onkaan? Missä kuussa? Millaisen merkin liitätte kalenteriin kuvaamaan sitä? Olisiko lapsen oma kuva kiva?

Katso kellonaikojen ja vuodenaikojen oppimista tukevat lelut ja pelit