Miten tukea lapsen tunnetaitoja leikin avulla?
Tunnetaitoja voi harjoitella lapsen kanssa arjen tilanteissa, keskusteluissa ja leikin avulla. Kokosimme vinkkejä, joiden avulla voit tukea lapsen tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja säätelyä.
Mitkä ihmeen tunnetaidot?
Tunteet ja tunteista puhuminen herättävät tunteita. Tunnekoulua joudumme käymään läpi elämämme, sillä tässä oppiaineessa meistä ei kukaan tule valmiiksi. Mutta tässäkin taidossa voimme kehittyä koko elämämme ajan.
Kolme käytännön vinkkiä vanhemmalle
- Puhu tunteista. Juttele lapselle vauvasta alkaen, anna lapsen tunteelle nimi ja sanoita myös omia tunteitasi lapselle.
- Hupsuttele. Tunteisiin voi tutustua myös huumorin kautta. Matkikaa ilmeillä ja eleillä eri tunnetiloja. Miltä näyttää iloinen ihminen? Entä hämmästynyt? Kuinka kiukku näkyy?
- Ota rauhoittumisleikit osaksi arkea. Opetelkaa ainakin yksi lyhyt rauhoittumisleikki. Se auttaa pysähtymään, kun riehuminen tai kiukku meinaa saada liian suuren vallan.
Miltä minusta tuntuu? Miltä sinusta tuntuu?
Tunnetaitoihin kuuluu omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. Hyvät tunnetaidot auttavat meitä myös säätelemään tunteitamme ja ilmaisemaan niitä sopivalla tavalla.
Mitä paremmin ymmärrämme omia tunteitamme, sitä paremmin pystymme havainnoimaan myös toisten ihmisten tunteita. Tunnetaitoihin kuuluvat empatiataito ja kyky asettua toisen asemaan ovat keskeisiä kaikessa vuorovaikutuksessa. Hyvät tunnetaidot ja tunneäly ovat tärkeitä meille jokaiselle. Niitä tarvitaan mm. työelämässä. Voimme myös vahvistaa niitä läpi elämän.
Lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja läsnäoloa
Niin kuin lähes kaikki muutkin taidot, myös tunteiden käsittely opitaan vuorovaikutuksessa vanhempien, sisarusten ja muiden ihmisten kanssa. Lapsi tarvitsee tunteidensa käsittelyyn aikuisen apua pitkään, sillä tunnetaidot opitaan pikkuhiljaa. Lapsi oppii tunteiden käsittelyä jäljittelemällä ja mallioppimisen kautta. Siksi vanhemman kannattaa harjoitella omien tunteidensa rakentavaa ilmaisua. Omien tunnetaitojen vahvistaminen kuuluu hyvään vanhemmuuteen.
Oletko iloinen, ärtynyt vai hämmästynyt?
Jotta jotakin asiaa voi käsitellä, sille pitää löytää sanoja. Vanhemman tärkeä tehtävä on sanoittaa tunteita ja opettaa lasta ilmaisemaan niitä niin, ettei ketään vahingoiteta. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua tunnemyrskyistä selviämiseen.
Tunteista juttelu on hyvä tehdä silloin, kun tilanne on rauhallinen. Kiukun ja suuttumuksen tunteiden lisäksi on hyvä muistaa nimetä muitakin tunteita. Keksikää lapsen kanssa yhdessä, mitä tunteita osaatte nimetä? Ja millaisessa tilanteessa tunne voi tulla esiin? Hauskaa on myös esittää erilaisia tunneilmeitä. Jo taapero osaa näyttää millainen on vihainen tai hymyilevä ilme.
2 tuttua leikkiä tunneteemalla
Nämä leikit laajentavat tunnesanojen valikoimaa
Laiva on lastattu tunteilla
Leikkijät nimeävät vuorotellen yhden tunteen. Nimeämisen lisäksi on esitettävä kyseinen tunne ilmeillä tai kehon kielellä. Leikkijät voivat toimia myös joukkueina, etenkin jos mukana on pieniä lapsia. Kuinka monta tunnetta keksitte?
Pantomiimi
Leikkijät esittävät tunteita ilmeillä ja eleillä. Toiset koettavat arvata mistä tunteesta on kyse. Esitettävät tunteet voidaan myös kirjoittaa lapuille, jotka laitetaan pussiin ja leikkijä nostaa sieltä itselleen esitettävän tunteen. Pienempien lasten kanssa voidaan käyttää tunnetta kuvaavia kuvia.
Tulostettava tunneleikki: Tunnetko perheenjäsenesi?
Mikä saa isän iloiseksi? Mistä pikkusisko kiukustuu? Ujostuttaako äitiä koskaan?
Tulosta tästä jokaiselle perheenjäsenelle oma tunnetehtävä ja voit saada vastauksia näihin kysymyksiin.
Täyttäkää tehtäviä yhdessä, tunne kerrallaan. Jokainen piirtää tai kirjoittaa tunteen kohdalle ajatuskuplaan asioita, mitkä saavat juuri hänessä aikaan kyseisen tunteen. Keskustelkaa samalla aiheesta.
Tunteista juttelu voi olla helpompaa, kun siihen liitetään jokin tekeminen. Kuvan ja keskustelun yhdistäminen auttaa lasta (ja miksei vanhempaakin) tunnistamaan ja kertomaan mikä häntä ilahduttaa, mikä suututtaa. Omien tunteiden käsittelyä tukee, kun huomaa, että muillakin on samoja tunteita.
Apua! Lapsen kiukku kiukuttaa
Kokeile myötätuntoa. Näin onnistut:
- Tunnista lapsen tunnetila (Huomaan, että sinua kiukuttaa)
- Älä mitätöi lapsen tunnekokemusta (ÄLÄ sano: Turhaan siinä tuollaista kiukuttelet)
- Vahvista lapsen tunne oikeaksi eli osoita lapselle ymmärtäväsi hänen tunteensa (Ymmärrän kiukkusi, koska leikki jäi kesken)
Myötätunto on lapsen tunteen vahvistamista oikeaksi
Kesken leikin pukemaan pyydetty lapsi kiukkuaa ja vastustelee. Kiukustuneena päätät pysyä tiukkana ja komennat jatkamaan pukemista. Sen seurauksena kummankin kiukku ottaa aina vain lisää kierroksia. Mieleen saattaa nousta ajatus: voisiko jotain tehdä toisin? Kyllä voi: vahvista lapsen tunne oikeaksi.
Unohda kiukkuun vastaaminen kiukulla. Rakentavampi tapa on osoittaa, että ymmärrät lapsen tunteen: Ymmärrän, että sinua kiukuttaa, koska olisit vielä halunnut jatkaa kivaa leikkiä ja se jäi nyt kesken. Meidän on kuitenkin nyt puettava, koska on lähdettävä päiväkotiin. Leikki odottaa sinua täällä, kun tullaan takaisin kotiin.
Myötätuntoinen suhtautuminen lapsen tunteisiin viestii lapselle, että aikuinen tunnistaa ja ymmärtää hänen tunteensa eli aikuinen vahvistaa lapsen tunteen oikeaksi (tunteiden validoiminen).
Tunteen oikeaksi vahvistaminen ei ole periksi antamista
Vaikka kerrot lapsellesi ymmärtäväsi, miksi häntä kiukuttaa, et kuitenkaan anna periksi varsinaisesta asiasta: päiväkotiin on ehdittävä ajoissa ja ennen sitä on puettava. Sanoillasi osoitat kuitenkin, että lapsen tunne on oikea (oikeutettu) ja että ymmärrät häntä. Jo tämä myötätuntoinen asenne saattaa helpottaa lapsen tunnereaktiota ja tilanteeseen sopeutumista.
Myötätuntoinen suhtautuminen auttaa pysymään rauhallisena
Oma myötätuntoinen suhtautumisesi lapsen tunteeseen auttaa myös itseäsi pysymään rauhallisena. Sen avulla voit välttää “vajoamasta lapsen tasolle” eli et vastaa kiukkuun kiukulla vaan ymmärrät miksi lasta kiukuttaa. Samalla olet lapsen tukena tunteen käsittelyssä ja siitä selviämisessä. Tämä aikuisen myötäeläminen lisää lapsen turvallisuudentunnetta.
Kun vahvistat lapsen tunteen oikeaksi, annat samalla lapsen tunteelle nimen. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat tunnetaidon perusta.
Tunteen vahvistaminen pätee kaikkiin tunteisiin
Tunteen vahvistaminen pätee kaikkiin tunteisiin, myös myönteisiin. Tunteiden vahvistamisen periaate toimii paitsi lasten myös aikuisten kanssa. Meistä jokaisesta tuntuu ikävältä, jos tunteemme tuomitaan tai mitätöidään. Vastaavasti meistä tuntuu hyvältä, kun toinen ihminen osoittaa ymmärtävänsä tunnereaktiomme.
Myötätuntoinen ihminen ei mitätöi toisen tunteita
On hyvä myös muistaa, että jokaisella meistä on omat tunnekokemuksemme ja oikeus omiin tunteisiimme. Toisen ihmisen tunteiden vähättely ja mitätöinti ei kuulu hyviin tunnetaitoihin. Lapsen tunteet ovat yhtä totta kuin aikuisenkin. Kun suhtaudut niihin kunnioittavasti, annat samalla rakentavan esimerkin myönteisestä käytöksestä.
Ymmärrän miltä sinusta tuntuu, ymmärrä sinäkin minua!