Vahvista lapsesi tunnetaitoja

Ilopilleri ja päivänsäde? Vai kiukkuisena jalkaa polkeva känkkäränkkä? Lapsiperheessä tunteet näkyvät ja kuuluvat. Tunteiden vietävissä eivät ole vain lapset vaan ne vaikuttavat myös aikuisten toimintaan. Jokainen vanhempi tietää, että oman lapsen kanssa tulee tutuksi koko tunteiden kirjo. Suunnattoman rakkauden lisäksi lapsi osoittaa meille mm. kärsivällisyytemme rajat.

Lapsen tunnetaitoja kannattaa vahvistaa. Jotta lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteita, hän tarvitsee siihen aikuisen apua. Tunteet herättävät tunteita, ja tunteiden aallokossa räpiköiminen on välillä vaikeaa aikuisellekin. Tunnetaitojen harjoittelu kuitenkin kannattaa, sillä se auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita. Tätä kautta myös lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus paranee.

Tunteiden nimeämistä, tunnistamista ja niiden hyväksyttävää ilmaisemista harjoitellaan arkipäivän tilanteissa. Tässä muutama vinkki, jotka voivat auttaa, kun tunteet saavat vallan.

Tutustu omiin tunnetaitoihisi

Vanhemman omat tunnetaidot vaikuttavat siihen, miten hän osaa tukea lasta tunteiden käsittelyssä. Erityisesti voimakkaat vihan ja kiukun tunteet saattavat olla vanhemmalle haasteellisia kohdata.

Uhmaikäisen lapsen raivotessa voi olla vaikeaa pysyä itse rauhallisena. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään miksi reagoi lapsen käytökseen siten kuin reagoi? Onko lapsen kiukun vastaanottaminen kestämätön paikka ja miksi niin on? Osaanko omalla käytökselläni rauhoittaa lasta ja auttaa häntä tunteiden kieputuksessa? Vai nouseeko omakin kiukku hetkessä pilviin? Kenties haluaisin mieluummin vaieta koko tunneasiasta?

Lapsen tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa vanhempien, sisarusten ja muiden ihmisten kanssa. Jäljittely ja mallioppiminen pätevät myös tunteiden käsittelyssä. Siksi myös vanhemman kannattaa harjoitella omien tunteidensa rakentavaa ilmaisua.

Tunnetaitojen opettelu jatkuu läpi elämän. Omien tunnetaitojen vahvistaminen kuuluu hyvään vanhemmuuteen.

Tunteiden käsittely opitaan arjen tilanteissa

Lapsi oppii tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja säätelyä arkisessa vuorovaikutuksessa vauvasta alkaen. Empaattinen vanhempi osaa antaa lapsen tunteelle nimen ja tukea lasta tunteen käsittelyssä. Vanhempi ottaa itkevän vauvan syliin, lohduttaa ja sanoo: ” Onpa sinulla märkä vaippa, ja nälkäkin taitaa olla. Vaihdetaanpa kuiviin, niin päästää syömään.” Isomman lapsen kiukuttelukohtauksen jälkeen aikuinen halaa lasta ja toteaa: ” Sinua suututti nyt paljon. Olit aika vihainen. Kertoisitko mikä sinua suututti?”

Jotta jotakin asiaa voi käsitellä, sille pitää löytää sanoja. Vanhemman tärkeä tehtävä on sanoittaa tunteita ja opettaa lasta ilmaisemaan niitä niin, ettei ketään vahingoiteta. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua tunnemyrskyistä selviämiseen.

Tunnetaidot (tai niiden puute) nousevat usein esille, kun käsitellään ikäviä ja voimakkaita tunteita kuten vihaa ja suuttumusta sekä niiden ilmaisemista. Myös muita tunteita kannattaa nimetä. On hyvä kiinnittää huomiota myös ns. positiivisiin tunteisiin ja hyvään käyttäytymiseen. Lapselle voi vaikka todeta: ”Minusta tuntuu mukavalta, kun olet noin iloinen.” Tai ”Huomaan, että sinulla ja kaverillasi on hauskaa ja mukava yhteinen leikki.”

Väline känkkäränkän karkoitukseen

Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän on tunteidensa vietävissä. Tilanteiden sanoittaminen rauhoittaa molempia, sekä lasta että vanhempaa. Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun vanhempi pystyy ottamaan vastaan hänen hurjimmatkin tunteenpurkauksensa. Vanhemman jaksamista taas tukee, kun hän ymmärtää, että pahinkin kiukkukohtaus on vain väliaikaista. Vasta tunteiden rauhoittumisen jälkeen on aika puhua siitä mitä tapahtui.

Kun tunteiden käsittely tulee tutuksi, se helpottaa hankalien tilanteiden läpikäymistä ja antaa välineitä känkkäränkän karkotukseen.

Ole tuki ja turva lapsellesi

Tunteiden vallassa olevan lapsen kanssa ei voi eikä kannata juuri sillä hetkellä puhua. Tärkeämpää on, että vanhempi on läsnä, kuuntelee ja osoittaa ymmärrystä ja hyväksyntää. Toisten vahingoittamista ei pidä sallia, mutta muuten lapselle pitää viestiä, että kaikki tunteet ovat sallittuja, tunteet kuuluvat elämään ja niistä selviää kyllä. Kun lapsi on rauhoittunut, voidaan tilanteesta keskustella. Mitä tapahtui? Mikä tunteen aiheutti?

Vaikka kiukkuaan huutavaan lapseen ei aina ole helppoa suhtautua lämmöllä, pitää vanhemman olla aikuinen ja osoittaa, että arvostaa lasta. Lapsen tunteita ei saa väheksyä eikä tuomita. Tunteet ovat jokaisen henkilökohtainen kokemus, toinen ihminen ei voi niitä mitätöidä. Lapselle tuo turvaa, kun hän kokee, että vanhemmat ovat huonoinakin hetkinä (Elastisen laulun sanoin) ”sun puolella”.

Miltä sinusta tuntuu?

Tunteilla on iso merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Omien tunteiden lisäksi meidän pitää oppia tunnistamaan myös toisten ihmisten tunteita. Hyvät tunnetaidot tukevat kaverisuhteiden rakentumista. Sosiaalisesti taitavan, ”kivan” kaverin, joka osaa ottaa huomioon myös toisten tunteet, on helpompi päästä mukaan leikkeihin. Hän saa toiminnastaan positiivista palautetta onnistuneiden vuorovaikutustilanteiden muodossa. Tämä taas vahvistaa lapsen itseluottamusta.

Neuvo miten toimia oikein

Kerro lapselle selvästi, miten hänen kannattaa toimia. Epämääräinen ”ole kiltisti” tai pelkkä ”noin ei saa tehdä” eivät vielä anna lapselle eväitä oikeaan toimintaan. Esimerkiksi, jos lapsi syöksyy kavereiden leikkiin hajottaen sen, opeta lasta kysymään: ”Teillä on kiva leikki. Saanko tulla mukaan leikkimään?”

Ohjaa lasta myös huomaamaan toisten tunteet. ”Oi huomaatkos, nyt kaverille tuli paha mieli, kun rikoit hänen hiekkalinnansa. Mitähän nyt pitäisi tehdä, jotta kaverille tulisi parempi mieli?”

Kerro lapselle myös se, kun huomaat hänen toimineen hyvällä tavalla. ”Huomasin, että autoit siskoa keräämään lelut. Olipa kivasti tehty, näitkö, kuinka sisko ilahtui.” Näin vahvistetaan positiivista käyttäytymistä.

Ota pelit avuksi

Tunnetaitojen harjoittelussa erilaiset pelit ja kuvat ovat erinomainen väline. Pelien avulla tunteiden käsittely tapahtuu leikin kautta. Kuvat tekevät tunteista lapselle konkreettisemman. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea tunteiden käsittelyyn. Kuvat ovat tässä hyvä apu.

Pelit ja kuvat auttavat myös vanhempia, etenkin jos tunteista puhuminen tuntuu muuten hankalalta. On hyvä muistaa, että vanhemmalla ei aina tarvitse olla valmiita vastauksia vaan oivalluksia voi syntyä puolin ja toisin yhdessä keskustelemalla. Valikoimissamme on useita loistavia välineitä tunnetaitojen harjoitteluun. 

Janod Magneettinen Tunnepeli on loistava väline perheen pienimmille ja vähän isommillekin lapsille tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen harjoitteluun. Magneettiset osat tekevät pelistä erityisen hauskan! Oppi&ilo Hoksaa tunteet on vauhdikas peli tunteiden tunnistamisesta. Näyttävä, kaksipuolinen pelilauta innostaa pelin ääreen uudestaan ja uudestaan! Tunteiden värit -yhteistyöpelissä pelaajat pääsevät tutustumaan tunteisiin yhdessä värihirviön kanssa. Lempeä hirviöhahmo tekee tunteista puhumisesta helpompaa. Perheen pienimpien, taaperoikäisten lasten kanssa tunteita voi opetella tunnistamaan värikkäiden aistihelistimien avulla. SmartMax Sounds & Senses -aistihelistimet stimuloivat lapsen aisteja samalla, kun helistimien ilmeikkäät kasvot tekevät tunteita tutuiksi.

Tunneilmeiden harjoittelusta saa aikaan myös hauskan leikin ilman välineitäkin! Tunnistatko miltä minusta nyt tuntuu, kun näytän tällaiselta? Minkä näköinen olet, kun olet hämmästynyt? Välillä voi ottaa peilin avuksi ilmeiden tarkkailuun. Kuka on teidän perheen paras ilmehtijä?