Leikin merkitys lapsen kehitykselle

Leikki on ensiarvoisen tärkeää lapsen kehitykselle. Me, Lelukaupan väki, saamme joka päivä olla tekemisissä maailman tärkeimmän asian, lasten kanssa. Ja kun on kyse lapsista, on kyse myös ihmisen kehitykselle perustavaa laatua olevasta toiminnasta, leikistä. Leikkien lelukaupan koko toiminta-ajatus pohjautuu tietoon siitä, että lapsi oppii leikkien. Meidän mielestämme leikistä ja sen tärkeydestä ei voi koskaan puhua liikaa.

Leikki on todettu tärkeäksi myös maailmanlaajuisesti, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan. Leikki on niin monipuolisesti lapsen kehitykseen vaikuttavaa toimintaa, että se ansaitsee jälleen kerran muutaman huomion.

Mitä leikki on?

Leikkiä on vaikea määritellä tyhjentävästi. Ehkäpä siinä onkin leikin viehätys, siitä on vaikea saada kunnolla kiinni. Jos asiaa kysyy lapsilta, he kertovat leikkivänsä siksi, että se on hauskaa! Vanha sanonta “Leikki on lapsen työtä”, viittaa leikin olevan aikuisten töiden jäljittelyä. Leikki eroaa kuitenkin työstä, sillä leikin motiivi on leikki itse, ei päämäärä kuten työn tekemisessä. Leikki on kuvitteellista toimintaa. Leikki ei silti synny tyhjästä. Sen aiheet löytyvät lapsen kokemuksista, saduista ja vaikkapa elokuvista.

Leikin lajit

Pieni vauva tarvitsee aikuista kaikkeen, niin myös leikkimiseen. Tärkein leikkiväline on oma ja aikuisen keho. Mikä huikea merkitys onkaan körötyksillä, kutitusleikeillä ja loruilla, sillä tässä varhaisessa vuorovaikutuksessa kylvetään myös leikin siemenet!

Ensimmäinen leikin muoto on esineleikki (toimintaleikki). Tämä on helppo ymmärtää, kun seuraa pienen lapsen touhua. Se on erilaisten esineiden siirtelyä kädestä käteen, maistelua, pudottelua, koputtelua, kuljettamista paikasta toiseen jne. Lapsen varttuessa hän oppii ymmärtämään esineiden nimet ja käyttötarkoituksen. Lapsi alkaa myös jäljitellä aikuisen toimintaa. Leikki kehittyy leikkiketjuksi. Esimerkiksi lapsi “keittää” kahvia ja kaataa sen kuppeihin. Alle 3-vuotiaan lapsen leikki ja vuorovaikutus toisten lasten kanssa tapahtuu esineiden kautta. Yhteinen leikki on ns. rinnakkaisleikkiä, jossa kaikki esimerkiksi rakentavat hiekalla tai ajavat autoilla.

Esineleikkien rinnalle syntyy lapsen taitojen karttuessa rakenteluleikki. Lapsi rakentaa palikoilla, hiekalla ja sohvatyynyillä. Rakenteluleikit säilyvät leikkimisen muotona myöhemminkin kehittyen aina vain monimuotoisemmiksi. Kun tarkkailet lapsen leikkiä, saatat huomata, että se sisältää hyvin usein rakentelua jossain muodossa.

Omaehtoiset luovat leikit (roolileikit, näytelmä- ja nukketeatterileikit) ovat lasten itsensä kehittelemiä leikkejä, jotka syntyvät lasten omien kokemusten ja elämysten pohjalta. Nämä lasten omat leikit ovat ensiarvoisen tärkeitä lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta. Joskus leikit yltyvät rajuiksikin, ja aikuisten saattaa olla vaikea kestää niitä. Mielikuvitus on näissä leikeissä avainasemassa. Leikkijöillä on leikeissä erilaisia rooleja.

Sääntöleikkejä ovat pelit, liikuntaleikit, didaktiset leikit ja leikit, joissa on ennalta määrätty sisältö. Lapsi alkaa kiinnostua sääntöleikeistä 5-6-vuotiaana. Sääntöleikkien kautta siirretään myös leikkiperinnettä. “Leikitäänkö Kirkonrottaa vai Kymmentä tikkua laudalla?”

Leikki ja motorinen kehitys

Lihasten vahvistuminen, lihasliikkeiden tarkentuminen, karkea- ja hienomotoriikka, kehonkaavio, aistien kehittyminen, silmän ja käden yhteistyö... Kaikkia näitä ominaisuuksia lapsi vahvistaa leikkiessään. Motorinen (liikunnallinen) kehitys luo perustan muulle kehitykselle ja oppimiselle. Onhan uusien taitojen omaksuminen helpompaa, kun pääsee liikkumaan ja osaa tarttua esineisiin. Lapsen kehitys etenee ikään kuin lapsesta ulospäin, lapsi keskipisteenä. Ensin on hallittava oma keho, ymmärrettävä sen suhde ympäröivään maailmaan. Ajattelepa vaikka käsitteitä oikea ja vasen. Niidenkin hahmottaminen tapahtuu omasta kehosta käsin!

Myöhemmin, kun lapsi harjoittelee vaikkapa kirjoittamaan, on sekin helpompaa, jos motoriset taidot ovat kunnossa. Huomion voi keskittää itse kirjaimien harjoitteluun eikä käden toimintaan.

Anna siis lapsesi juosta, hyppiä, palloilla, tasapainoilla ja pyöriä, rakennella, soittaa ja askarrella! Jokaisella näistä on oma tärkeä tehtävänsä motoristen taitojen vahvistamisessa.

Leikki ja kognitiivinen kehitys

Leikillä on suuri merkitys lapsen kognitiiviselle (tiedolliselle) kehitykselle. Kognitiivinen kehitys käsittää mm. havaintotoiminnot, kielen, ajattelun, muistin ja matemaattisen ajattelun. Leikkiessään lapsi käyttää kaikkia aistejaan. Havaintojensa kautta hän hankkii tietoa ympäristöstään. Kun ajattelu ja kieli kehittyvät, lapsella on yhä enemmän valmiuksia käsitellä hankkimaansa tietoa ja käyttää sitä oman toimintansa suunnitteluun. Kielen kehitys on tärkeää myös mielikuvituksen kehittymiselle, sillä mielikuvitus tarvitsee kykyä luoda mielikuvia.

Monipuolinen leikki ja hyvät leikkivälineet, mm. pelit tarjoavat runsaasti virikkeitä kognitiiviselle kehitykselle.

Leikki ja persoonallisuuden kehitys

Leikin avulla lapsi rakentaa persoonallisuuttaan ja minäkuvaa erilaisten roolien kokeilemisen kautta. Leikki antaa lapselle mahdollisuuden elää uudelleen kokemaansa ja käsitellä kokemuksien herättämiä tunteita. Lapsen on tärkeä saada kokea, että aikuinen hyväksyy lapsen leikit. Onneksi suurin osa aikuisista osaa arvostaa lapsen leikkiä.

Leikki ja sosiaalinen kehitys

Leikki kehittyy yksinleikistä rinnakkaisleikin kautta yhteisleikiksi. Leikki on mitä mainioin mahdollisuus opetella vuorovaikutustaitoja kuten toisten huomioimista, sääntöjen noudattamista ja yhteistoimintaa. Yhteisen leikki-idean ymmärtäminen vaatii monimutkaisia ajattelu- ja havaintotoimintoja! “Se vois olla koira ja tää olis isä.”

Kaikki ne yhteiset hetket, jotka vietämme lastemme kanssa leikkien, ovat kultaakin kalliimpia.

Tuoteryhmät

Omat tiedot

Ostoskorisi on tyhjä

Omat tiedot

Ostoskoriin käytetyt lahjakortit