Rauhoittumisen taito auttaa arjessa

Päivittäiset rauhoittumishetket vähentävät iltariehumista

“Nyt rauhoitutte!” huudahdat. Iltapuuhat hammaspesuineen odottavat, mutta lapsen päätön juoksuleikki vain kiihtyy.

Toivot rauhoittumispyynnöllä lapsen keskittyvän käsillä olevaan tekemiseen, ja arjen sujuvuuden kannalta se onkin tärkeää. Rauhoittuminen on kuitenkin syvempi ja merkityksellisempi tapahtuma kuin vain arjen toimiin keskittyminen. Siksi on hyvä huolehtia, että rauhoittumisen hetkiin on mahdollisuus joka päivä. Rauhoittumistaitoja kannattaa harjoitella sekä lasten että aikuisten.

Mitä on rauhoittuminen?

Rauhoittumiseen kuuluu pysähtyminen ja keskittyminen tässä hetkessä oloon mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen omaan kehoomme ja tunteisiimme.

Usein rauhoittumiskeinona käytetään huomion kiinnittämistä yhteen asiaan kerrallaan kuten esimerkiksi hengitykseen tai vaikkapa näkö-, kuulo- tai tuntoaistimuksiin. Lapsetkin oppivat leikinomaisesti opastettuina käyttämään näitä keinoja.

Rauhoittuminen on hieman eri asia, kuin rentoutuminen vaikka ne kulkevatkin käsi kädessä. Rentouttavan toiminnan jälkeen myös rauhoittuminen onnistuu helpommin. Useimmiten rentoutuminen on jotain itselle mukavaa tekemistä kuten liikunta, tanssi, lukeminen, saunominen, käsitöiden tekeminen, piirtäminen, muovailu jne.

Rauhoittuminen lisää hyvinvointia

Arki on usein kiireistä. Lapsia ei vielä vastuu arjen tekemisistä paina, mutta aikataulutettu ja virikkeitä pursuava elämä kuormittaa myös heitä. Jotta jaksamme paremmin, välillä on hyvä pysähtyä ja “vetää henkeä”. Rauhoittumisen suomat pienet lepohetket tekevät hyvää jokaiselle.

Rauhoittumisen voi ajatella olevan “portti” itsensä tuntemiseen ja omien tarpeiden tunnistamiseen. Siksi se on suoraan yhteydessä omaan hyvinvointiimme ja vaikuttaa positiivisesti myös vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Kun osaamme kuunnella itseämme, pystymme paremmin kuuntelemaan myös muita. Rauhoittumisharjoitukset voivat siis vahvistaa myös vanhemman ja lapsen välistä positiivista vuorovaikutusta.

Rauhoitu ja keskity

Rauhoittuminen opettaa meille keskittymistä ja vahvistaa tietoisuustaitojamme. Nämä taas vaikuttavat siihen, miten ohjaamme ja säätelemme toimintaamme ja suuntaamme tarkkaavaisuuttamme. Olemmeko esimerkiksi kiukun vietävissä vai pystymmekö ilmaisemaan sitä hyväksyttävien rajojen puitteissa?

Kun opetat lapselle keinoja rauhoittumiseen, et ainoastaan pelasta iltoja “iltavilliltä” vaan vahvistat myös hänen kykyään säädellä omaa toimintaansa muissakin tilanteissa.

Rauhoita kehosi, rauhoita mielesi

Mieli ja keho toimivat yhdessä. Siksi erilaisiin kehon toimintoihin keskittyminen auttaa mieltäkin rauhoittumaan. Kun rauhoitumme ja rentoudumme, kehomme viestii keskushermostolle: “Ei hätää, kaikki on hyvin.”

Hengitys on yksi rauhoittumisen keskeisimpiä tekijöitä. Hengitykseen keskittyminen on myös nopea keino vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Myös lapsille voi opettaa omaan hengitykseen keskittymistä ja sen havainnoimista, miten hengitys näkyy ja tuntuu omassa kehossa (vatsa kohoilee jne.).

Keskeinen harjoituskeino rauhoittumista ajatellen on myös yhteen aistiin keskittyminen. Katsellaan jotakin, kuunnellaan ympäristön sen hetkisiä ääniä, tunnustellaan kehon tuntemuksia jne. Aikuinen voi ohjata kysymyksillä tarkkaavaisuuden suuntaamista.

Tunteiden tunnistaminen

Tunteiden tunnistaminen ja tunnetaitojen harjoittelu tukevat myös rauhoittumisen taitoa. Rauhoittumisen avulla voidaan lievittää hankalia tunteita kuten levottomuutta ja pelkoa.

Koska tunteet tuntuvat myös kehossa, niin tärkeä rauhoittumistaito on oppia miltä oma keho tuntuu, kun se on levollinen ja rauhallinen. Missä kohdassa kehoa oma rentous tuntuu? Mihin kohtaan kehossa koskeminen rauhoittaa parhaiten? Samoin voidaan harjoitella kuulostelemaan, missä kohta kehossa tuntuu jännitys, kiukku tai joku muu tunne. Monet tunteita ilmaisevat sanonnat sitovatkin yhteen tunteen ja kehon kuten esimerkiksi: Pelko kuristaa kurkkua, jännitys kipristelee vatsassa, ilo kuplii rinnassa...

Lapsi tarvitsee aikuisen apua siihen, että oppii tunnistamaan tunteitaan ja kehon merkkejä eri tunnetiloista. Kun merkit ovat tuttuja, lapsi oppii itsekin kiinnittämään huomiota rauhoittumisen tarpeeseen ennakoivasti (itsesäätely).

Digilaitteet jumittavat lapset paikoilleen, mutta eivät rauhoita

Digilaitteet ovat tulleet monin tavoin osaksi elämäämme. Lapset ovat niistä hyvin kiinnostuneita jo pienestä pitäen. Ne myös vangitsevat lapset paikoilleen. Tässä piilee kuitenkin noidankehän vaara. Tabletti, Tv tai puhelin ohjelmineen saavat kyllä lapset pysähtymään paikoilleen, mutta ne eivät rauhoita aivoja ja hermostoa. Eli digilaitteen äärestä noustessaan lapsi on aiempaa virittyneemmässä tilassa. Hänen saattaa myös olla vaikea irrottautua pelaamansa pelin tai katsomansa ohjelman maailmasta. Ruutuajan rajoittaminen on siis hyvin tarpeellista ja vastuullista vanhemmuutta.

Päivittäiset rauhoittumishetket ehkäisevät ylivirittyneisyyttä

Siinä missä itse illansuussa nuupahdat sohvan nurkkaan päivän kuormituksen vaikutuksesta, lapsellasi kierrokset vain kasvavat. Iltaa kohti kiihtyvä riehuminen ei tarkoita, että energiaa on vielä rutkasti jäljellä, vaan asia on päinvastoin: lapsi taistelee väsymystään vastaan. Mitä pitempään ylivirittyneisyys on jatkunut, sitä vaikeampaa on rauhoittua. Siksi rauhoittumisen mahdollistavia hetkiä tulee olla joka päivä.

Ennakointi ja hyvät arkirutiinit pitävät myös huolen, että rauhoittuminen onnistuu. Kun opit lukemaan merkkejä, jotka kertovat lapsesi kuormittumisesta, voit auttaa lasta rauhoittumaan ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.

Lapset tarvitsevat aikuisen apua rauhoittumiseen

Kuten muidenkin taitojen kanssa, lapsi tarvitsee aikuisen apua myös rauhoittumisen opetteluun. Rauhoittumisharjoitusten tarkoitus on suunnata tarkkaavaisuutta yhteen asiaan. Tämä auttaa katkaisemaan ylivirittyneen tilan ja ehkäisemään sitä, että tunteet saisivat ylivallan.

Rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi

• Hengitysharjoitukset
• Näkö: katsellaan maisemaa, rauhoittumispulloa, tiimalasia...
• Kuulo: kuunnellaan ympäristön ääniä, oman kehon ääniä, rauhoittavaa musiikkia....
• Tunto: oma keho ja sen eri osat, kosketus, hieronta, jonkun esineen näprääminen käsillä...
• Maku: maistellaan huolella jotakin, esimerkiksi rusinaa, vettä...
• Tunteet: miltä tuntuu, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu...
• Fyysinen toiminta: tasapainoliikkeet, keinuminen, syvätuntoaistimuksia tuottavat liikkeet...
• Erilaiset välineet: rauhoittumispullot, painolelu tai -peitto

Rauhoittumisen harjoittelulla arki sujuvaksi

“Rauhoitu nyt” -komento voi rauhoittumiskeinojen harjoittelun myötä saada uuden merkityksen. Se ei ole vain jotain epämääräistä komentelua, vaan lapsellasi ja sinulla on keinoja rauhoittua ja rauhoittaa. Kun rauhoittuminen on osa joka päivästä elämää, sitä oppii myös kaipaamaan ja huomaa sen hyvää tekevät vaikutukset.

Rauhoittuminen vaikuttaa lasten ylivirittyneisyystilaan ja ehkäisee lasta “käymästä kierroksilla”. Siten rauhoittumisen harjoittelu auttaa arjen sujuvuuteen. Kun lapsi tietää millaiset keinot auttavat häntä rauhoittumaan, hän voi myös paremmin säädellä omaa toimintaansa ja pystyy keskittymään pukemiseen tai iltarutiineihin niin pyydettäessä.

Aikuinen ja lapsi voivat tehdä rauhoittumistaitojen harjoittelussa matkaa yhdessä ja löytää ihania, omaan arkeen sopivia rauhoittumiskeinoja, joista hyötyy koko perhe. Ehkäpä arkisten puuhien sujuvuuteenkin löytyy helpotusta rauhoittumis- ja keskittymisharjoitusten myötä.