3 arkivinkkiä pienen lapsen liikuntataitojen tukemiseen

Lapsi oppii tekemällä

Pienen lapsen elämä on yhtä uusien asioiden opettelua, mitä nyt vähän syödään ja nukutaan välillä! Lapsella on myötäsyntyinen halu oppia, harjoitella ja yrittää itse. Hän haluaa kiivetä rappuset ylös kolme kertaa peräkkäin ihan itte tai juosta vesilätäkön läpi yhä uudelleen. Lapsi tietää luonnostaan, että motoriset taidot (kuten muutkin taidot) vahvistuvat vain, kun niitä harjoittelee paljon ja useasti.

Kannusta lasta liikkumaan

Ymmärrettävästi vaatii aikaa, kun lapsi tekee asioita itse. Taaperon kävely kestää ja matkan teko on hidasta. Välillä muksahdetaan kumoon tai pysähdytään tarkastelemaan jotakin. Aikuiselle saattaa tulla mieleen, että helpommalla pääsisi, kun nappaisi lapsen kainaloon ja kantaisi tai istuttaisi rattaisiin. Joskus aika onkin tiukalla ja näin pitää tehdä, mutta muutoin tärkeintä on antaa lapsen liikkua itse. Ja vieläpä kannustaa siihen.

Liikunnan iloa

Lapsen liikuntataitojen kehittymistä tukee, kun hän voi omaehtoisen liikunnan (vapaa liikunta ilman aikuisen ohjausta) lisäksi liikkua yhdessä vanhemman kanssa. Myönteinen käsitys omista taidoista vahvistuu, kun liikuntahetkiin liittyy ilo, hauskuus ja aikuisen kannustava läsnäolo.

Tavallinen riittää

Kaikki aikuiset eivät ole liikunnan kanssa sydänystäviä. Onneksi lapsen kanssa liikuttaessa ei tarvitse olla alan ammattilainen eikä edes aktiiviharrastaja vaan arkinen aktiivisuus riittää. Pienillä muutoksilla saa helposti lisää mahdollisuuksia liikkumiseen. Autolla huristelun sijaan kävellään lyhyet matkat. Ulkoillessa hiekkalaatikolla istumisen ohessa leikitään välillä hippaa tai piilosta, potkitaan palloa tai kiipeillään liukumäkeen. Pienen lapsen liikuntahetkien ei tarvitse olla kestoltaan pitkiä, vaan ne tehdään lapsen ehdoilla.

Liikutaan yhdessä, se on kivaa!