Looginen ajattelu on kykyä ajatella ja tulla johonkin johtopäätökseen. Onnistumisen kannalta tärkeintä ei ole se, että keksii ratkaisut nopeasti, vaan tärkeämpää on kyky keskittyä, ponnistella, miettiä eri vaihtoehtoja. Mitä seuraa tästä tai tästä? Parhaiten tuet lapsen ajattelutaitoja, kun tuet hänen keskittymiskykyään, sinnikkyyttään, muistiaan ja tarkkaavaisuuden suuntaamista.
Innostuitko aiheesta? Jatka lukemista?
Keskittymistä vahvistaa, kun sinnikkäästi tekee asioita loppuun asti. Jo pientä lasta voi kannustaa laittamaan kaikki palikat palikkalaatikkoon tai kokoamaan palapeli valmiiksi. Auta tarvittaessa ihan konkreettisesti kädestä pitäen. Muista kehua, kun tehtävä on suoritettu!
Opeta leikkiin keskittymistä. Ole lähellä ja ohjaa leikkiä jatkumaan vielä hetken: Minne autot ovat ajamassa? Menevätkö ne parkkitaloon? Väritä vielä prinsessan hame, niin kuva on valmis.
Yhteen asiaan keskittymistä voi harjoitella vaikkapa pelaamalla lauta- tai palapelejä. Pelatessa keskitytään yhteen asiaan. Peli myös pyritään pelaamaan loppuun saakka. Kun peli on lapselle mieluinen, on tämä mukava tapa vahvistaa keskittymiskykyä!
Lapselta voi vaatia ikätason mukaisesti ns. epämiellyttäviäkin asioita. Älä säikähdä vastaansanomista tai rutinaa. Lelut kerätään paikoilleen tai pyydetty kotityö hoidetaan alusta loppuun asti. Tämä opettaa taitoa tehdä työtä ja ponnistella lopputuloksen eteen. Saatat huomata sananlaskun työ tekijäänsä kiittää todeksi: vaikka lapsi on nuristen tehnyt vaaditun askareen, on hän sen tehtyään itsekin tyytyväinen ja rauhallinen.
Jotta voi ajatella jotakin asiaa, sille pitää olla sanoja, käsitteitä. Jos lapsen pitää laittaa palikat suuruusjärjestykseen, hänen on ymmärrettävä käsitteet pitkä, lyhyt, pisin, ensimmäinen jne., osattava verrata niitä keskenään ja yhdistettävä käsite oikeaan palikkaan. Koululaisen on matematiikan tehtäviä tehdessään hallittava vaikkapa käsitteet summa ja erotus.
Kieltä voi oppia vain vuorovaikutuksessa. Lue ja keskustele lapsen kanssa! Pienen lapsen kanssa on hyvä sanoittaa leikkiä ja arkisia puuhia eli kertoa mitä tehdään. Myös erilaiset pelit opettavat käsitteitä.
Loogiseen ajatteluun tarvitaan myös muistia. Muistipelit ja KIM-leikit ovat perinteisiä muistileikkejä. Tuet lapsen muistia myös antamalla hänelle pieniä sanallisia tehtäviä. Pyydä lasta viemään paita pyykkikoriin tai hakemaan omat kengät ja takki eteisestä. Isommille lapsille voi antaa useamman vaiheen tehtäviä: Käy kolme kertaa kyykyssä, taputa käsiä kaksi kertaa ja tee yksi haarahyppy. Kerää lautaset pinoon ruokapöydältä ja vie ne keittiöön ja laita tiskikoneeseen.
Kautta aikain on lapsille opetettu loruja, riimejä ja lauluja. Niiden opettelu on hyvää harjoitusta muistille . Luetusta keskusteleminen on myös hyväksi muistille. Kysy lapselta kirjan tai sadun jälkeen siihen liittyviä kysymyksiä: Kuka teki? Mitä teki? Mitä sitten tapahtui?
Anna lapselle myös rauhaa ja aikaa leikkiä itsekseen tai muiden lasten kanssa. Omat leikit saavat lapset huomaamaan, mikä heitä itseään kiinnostaa. Itsekseen puuhatessaan he voivat rauhassa yrittää ja erehtyä.
TILAA UUTISKIRJEEMME! Täytä sähköpostiosoitteesi alle ja saat vinkit suoraan sähköpostiisi! :)