6 vinkkiä kellonaikojen oppimiseen

Kellonajat opitaan pienin askelin

Miten opettaa lapsi tuntemaan kello? Kuinka koululainen voi harjoitella kellonaikoja? Aika on laaja alue ja omaksuttavia asioita on paljon. Pelkästään kelloon liittyviä käsitteitä on hurja määrä: tunti, minuutti, sekunti, iso viisari, pikkuviisari, tasan, puoli, yli, vaille, analoginen, digitaalinen…

Kellonaikojen lisäksi aikaan liittyy käsitys ajan kestosta. On ymmärrettävä, kuinka kauan joku asia kestää. Esimerkiksi: TV-ohjelma alkaa klo 10 ja se kestää 40 minuuttia.

Ajan määreissä riittää opittavaa, joten etene pienin askelin. Ota kellonaikojen harjoittelu osaksi jokapäiväistä arkea. Lapsi oppii parhaiten, kun opittava asia on yhteydessä hänen omaan elämäänsä.

Lue vinkit kellonaikojen harjoitteluun. Aika alkaa N-Y-T NYT!

1. Numerot haltuun

Opeta lapselle numerot ja numeromerkit. Kellonaikojen ymmärtämiseksi lapsen on osattava laskea, joten ensiaskel kelloaikojen pariin on numeroiden ja lukumäärien oppiminen. Harjoitelkaa eri yhteyksissä (vaikka pizzan jakamisessa osiin) myös käsitteitä kokonainen, puoli(kas) ja neljäsosa. Näitä tarvitaan hahmottamaan ilmaisuja tasan, yli, vaille ja puoli.

2. Katso kellosta

Jotta lapsi kiinnostuu kellosta, on hänen myös saatava niistä kokemuksia. Konkretisoi ajan ilmaisua ja kulumista erilaisten kellojen avulla. Hanki oikea seinäkello, jossa on selkeät numerot ja osoittimet (viisarit). Kello voi olla vaikka joka huoneessa, jotta sen seuraaminen tulee osaksi arkipäivää. Leikkikellolla, jossa liikkuvat osoittimet, lapsi voi itse harjoitella kellonaikoja. Leikkikellon voi myös askarrella itse. Kouluikää lähestyvälle lapselle kannattaa hankkia rannekello. Tiimalasi, munakello tai ajastin (Time Timer) ovat hauskoja välineitä, joilla ajan kuluminen tulee näkyväksi.

3. Kellotaulu tutuksi

Tutustukaa kelloon, sen eri osiin ja toimintaan. Opetelkaa samalla kelloon liittyvät käsitteet: tuntiosoitin (tuntiviisari, pikkuviisari), minuuttiosoitin (minuuttiviisari, iso viisari) ja sekuntiosoitin. Katsokaa myös mihin suuntaan osoittimet liikkuvat. Mikä osoitin on lyhin? Mikä osoitin liikkuu nopeimmin? Mikä hitaasti? Mitä kellotaulussa tapahtuu, kun sekuntiosoitin kiertää kellotaulun yhden kerran? Pyydä lasta tutkimaan, montako kelloa ja aikaa näyttävää esinettä löytyy kotoa?

4. Tutki miten aika kuluu

Tutustukaa käsitteisiin tunti, minuutti ja sekunti ja yhdistäkää ne osoittimien liikkumiseen. Ajan kulumista ja kestoa voi havainnoida aluksi sekuntien ja minuuttien kautta, koska ne eivät vaadi pitkää odottelua. Mitä voi tehdä sekunnissa? Entä kymmenessä sekunnissa? Jaksatko seistä paikoillasi yhden minuutin? Tunti-käsitettä voidaan konkretisoida vaikkapa TV-ohjelmien kautta: ohjelma alkaa tunnin päästä tai ohjelma kestää tunnin. Matkapuhelimen sekuntikello on hauska väline aikaleikkeihin! Otetaanpa aikaa, montako sekuntia kestää, kun juot maitolasin tyhjäksi?

5. Yli vai vaille?

Lapsen täytyy hallita useita asioita, jotta hän voi oppia kellonajat. Tarkista esimerkiksi, että lapsi erottaa suunnat oikea ja vasen. Tätä tarvitaan, jotta voi hahmottaa käsitteet yli ja vaille. Tarkista myös, että lapsi ymmärtää osoittimien oikean pyörimissuunnan (myötäpäivään).

6. Aloita ajoissa

Kellonaikojen oppiminen on yhteydessä kielen ja ajattelun kehittymiseen. Aloita aikaan tutustuminen jo varhaisessa vaiheessa. Käytä kellonaikoihin ja ajan kulumiseen liittyviä sanontoja arkipäivän tilanteissa lapsesi kanssa puhuessasi, vaikka hän ei vielä itse olisikaan kiinnostunut kellon opettelusta. “Katsopas, kun tuo pitkä viisari on täällä ylhäällä, kello on tasan kymmenen ja aika lähteä mummolaan. Automatka kestää yhden tunnin.” Näin kellon ja ajan “sanasto” tulee lapselle tutuksi.